No niin, tässä aamun visualisointi (5.8.2021):
Aloittaisin päivän pienellä urheilulla. Lenkillä, hulavanteilulla, kävelyllä, pienellä pilateksella (todella yksinkertaisella ja helpolla). Aamiainen ja meditaatio sen jälkeen.
Työn aloittaminen sitten – tällä hetkellä suhtaudun siihen liian raskaasti. Haluaisin, että asettuisin tyynesti työni ääreen ja suhtautuisin siihen neutraalisti enkä liian vaativasti. En miettisi niin paljon tulevaisuutta sen suhteen, palauttamista jne. Tekisin vain neutraalisti työn pois alta. Positiivisesti ja neutraalisti, työn työnä. Päiväni olisi tarpeeksi rutinoitu: syöminen säännöllistä, terveelliset ateriat. Illaksi jäisi aikaa rauhoittua, tehdä muuta, lukea ja rentoutua.
Visualisoin nyt: reipas, kirkas, virkistävä, aktiivinen mutta rauhallinen aamu. Olen käynyt pienellä, armollisella lenkillä, sen verran kuin olen jaksanut juosta tai kävellä. Tulen kauniiseen rakkaaseen kotiini, josta olen niin kiitollinen ja jossa on niin hyvä asua. Kello on mitä on, säännöllisyys on tärkeää, mutta en kuitenkaan stressaa minuutin päälle.
Syön hyvän aamiaisen, pakasteesta on sulatettu marjoja ja aamiaisjogurtti maistuu niin hyvältä. Olen laittanut annoksen niin kauniisti. Sytytän kynttilän ja syön aamiaisen rauhassa nautiskellen. Sen jälkeen meditaatiohetki ja meikkaus.
Sitten siirtyminen töihin. Ei paineita, ei mitään. Istun alas, näytän tyyneltä ja rauhalliselta. Avaan tarvittavat tiedostot yhtä tyynesti ja rauhallisesti. Työnnän lempeästi kaikki ahdistavat ajatukset syrjään. Laitan ne nätisti istumaan nurkkaan tuolille, pelot ja muut. Ei ole mitään hätää. Tämän ei tarvitse olla nyt täydellinen, tee vain eteenpäin yksi asia kerrallaan ihan rauhassa. Pidän yllä positiivista oloa ja hymyilen välillä itselleni 🙂 Järkähtämättömästi pidän ahdistavat tunteen syrjässä. Istun vain hiljaa hymyillen ja suhtaudun itseeni, muihin ja käsillä olevaan työhön positiivisesti ja armollisesti ja niin ystävällisesti. Olen kiinnostunut siitä, mitä teen, ja ajattelen: opin tässä nyt niin paljon, vaikka työstä ei tulisi täydellinen. Tämä matka on ollut tärkein.
Ja nyt on työskentelytauko! Miten tämän viusalisointi?
Visualisoin näin:
Pidän pienen neutraalin tauon. En ole liian helpottunut siitä, että olen saanut työtä tehtyä. Suhtaudun taukoon niin, että jatkan vielä. Tauon aikanakin pidän koko ajan taka-alalla mielessä työn jatkamisen. Illalla voin siirtää työasiat pois mielestä. Pidän pienen mukavan tauon nyt, syön vähän – varon etten syö liikaa – ja ajattelen jatkuvasti, että ei, nyt ei saa riemuita, riemu tulee vasta myöhemmin. Nyt pidän pienen breikin ja sitten jatkan. Ja ahdistavat ajatukset istuvat edelleen siinä tuolilla, en päästä niitä sieltä istumasta. Istukoot siellä ja olkoot mukana huoneessa, mutta nyt haluan jättää ne sinne hetkeksi, pidän nyt neutraalin tauon ja tulen jatkamaan. Ilman ahdistusta. Palaan vain koneelle takaisin ja jatkan. Tässä välissä teen vähän jotakin mukavaa.